Valon kajo

Valon kajo

lauantai 22. marraskuuta 2014

Arvokkaat tunne-elämän taidot

Viime päivinä olen pitänyt kymmenittäin kasvatuskeskusteluja, jotka ovat koskeneet koulun alueelta luvatta poistumista, pilkkaamista, meluamista, passiivisuutta tai toisten oppilaiden dominoivaa ja määräilevaa käytöstä.  Avoin, toisia kunnioittava asenne on usein hukassa. Oppilaiden ei-toivottuun käyttäymiseen ja työrauhahäiriöihin puuttuminen on tämän päivän koulussa keskeinen ongelma. Tilanteet tuntuvat opettajista kaaosmaisilta ja ongelmat alkavat kasaantua. Opettajat kokevat, että heillä on liian vähän keinoja kohdata haasteellisia oppilaita, jotka häiritsevät ja vievät muidenkin oppilaiden mielenkiinnon ja huomion opetuksesta. Mistä nämä ongelmat johtuvat?

Oppilaan osalta ongelmia tuottavat kouluhaluttomuus, motivaation puute, heikko koulumenestys, työskentelyn välttely, huomion hakeminen sekä murrosikä. Myös opettaja voi aiheuttaa ongelmia omalla asenteellaan. On tutkittu, että opettajat, jotka rankaisevat, antavat harvoin postiviivista palautetta ja suhtautuvat välinpitämättömästi oppilaisiin, on useimmin työrauhaongelmia luokassaan.

Voi olla myös, että taustalla vaikuttaaa koulun ulkopuoliset yhteiskunnalliset tekijät, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen ja yhteiskunnalliset ongelmat. Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus on todennut, että nuoret eivät osaa enää lukea toisen ihmisen kasvoilta tunnetiloja, koska fyysisesti tapahtuvan vuorovaikutuksen määrä on vähentynyt. 


Social Emotional Development
KUVA: https://move-with-me.com/social-emotional-development/6-tools-that-support-kids-social-emotional-development-for-2012-and-beyond/







On myös tosiasia, että tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kehityksellisiä ja opittuja taitoja. Kuten muitakin taitoja, näitä taitoja opitaan eri tahdissa. Joidenkin tutkimusten mukaan luokan oppilaista noin 15 %:lla käyttäytymisen ja tunne-elämän taidot kehittyvät hitaammin. Nämä oppilaat tarvitsevat enemmän ja tehokkaampaa harjoittelua näiden taitojen oppimiseen niin koulussa kuin kotona.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen oppilaille olisi tärkeää, sillä ne kuuluvat perustaitoihin, joiden varassa koko opiskelu etenee. Myös uudessa opetussuunnitelmassa on nostettu esille tarve kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Jokainen oppilas tarvitsee hyvän tuen sosioemotionaaliseen kehitykseensä. Ennen kaikkea sosiaalisten taitojen opettamisesta hyötyisivät ne oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.

Osittain siis käyttäytymisen ongelmiin voi vaikuttaa tunne- ja vuorovaikutusaitojen harjannuttamisella. Opettaja voi itse omassa opetustyössään suunnitella, miten oppilaille ryhmässä voidaan sosiaalisia taitoja opettaa. Suureksi avuksi toiminnassa ovat valmiit materiaalit ja vinkit, joilla voidaan tukea tunne- ja vuorovaikutustaitoja, näitä ovat esim. Kiva-koulu, Friends, Ihmeelliset vuodet, Askeleittain, Hyvä mielen koulu, Lions Quest, Yhteispeli ym. 

Hyvän mielen koulu
Friends
Lions Quest

broken glass doesnt explain how it got shattered. it lays there, blindsided like you.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Opettaja ja kollegiaalisuus

Opettajat ovat päivittäin tekemisissä useiden ihmisten kanssa, mutta siitä huolimatta opettajan työ on usein yksin toimimista. Perinteisesti yksittäinen opettaja vastaa oman luokkansa työskentelystä. Kollegiaalinen pohdinta ja työn arviointi ei ole kuulunut opettajakulttuuriin. Opettajan työstä on puuttunut sitoutuminen ryhmänä tapahtuvaan oppimisen kehittämiseen. 































Voisi jopa sanoa, että koulu ei muutu, jos sen henkilöstö ei  omaksu yhteisöllistä kulttuuria ja painota  sen merkitystä koulun kehittämisessä.

Muutos edellyttää opettajan ajattelun ja käyttäytymistottumusten muuttumista. Samaa asiaa kirjoittaa Antti Värtö  pohtiessaan koulun muutosta blogissaan. Opetusmenetelmien uudistumista koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulun kehittämisen keskeiseksi voimanlähteeksi muodostuu vuorovaikutus muiden kanssa eli kollegiaalisuus. Vaikka opettajat ovatkin hyviä oppimaan, edellyttää uusien taitojen oppiminen palautetta ja tukea muilta.

Muistatte varmaan viikkohaasteet? 

Takana on nyt kaksi viikkoa toiminnallisen matematiikan haastetta. Oman koulumme Facebook-sivuilla kävi kova kuhina. Toiminnallisia matikan tunteja ja muita osallistavia työtapoja esiteltiin runsaasti. Toisten ideoita kehuttiin ja ajatuksia vaihdettiin. Jopa aamu- ja iltapäivätoimintakin lähti haasteeseen mukaan! Opetuksesta tuli näkyvää.
























Kaikilla opettajilla on sellaisia taitoja ja tietoja, joiden jakaminen kannattaa. Yksi opettaja on hyvä, mutta kaksi on vielä parempi! Opettajan työ sisältää paljon hiljaista tietoa, jossa tieto on kietoutunut käytäntöön. Yhteisten kokemusten jakaminen mahdollistaa toisen opettajan työn seuraamisen ja siten piilotiedon välittymisen. Parhaimmillaan avoin vuorovaikutus johtaa monipuoliseen opetussuunnitelman toteutumiseen. Vuorovaikutus tukee myös opettajan ammatillista kehittymistä ja innostaa opettajia uusien opetusmenetelmien kokeiluun.

Minä ainakin iloitsin toisten innostumisesta ja uuden pörinästä.


"Ihminen tarvitsee  heijastavan pinnan oppiakseen."




sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Rehtori muutoksessa

Samaan aikaan, kun puhutaan opetuksen muutoksesta, on puhuttava myös johtajuuden muutoksesta. Koulun kehittämispaineet ja pyrkimys uudenlaiseen toimintakulttuuriin muuttaa myös rehtorin työlle asetettuja odotuksia ja vaatimuksia. Koulua kehitettäessä rehtorit ovat avainasemassa. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvin toimivassa koulussa on poikkeuksetta myös hyvin toimiva johtajuus. Miten rehtori voisi helpottaa muutoksen johtamista?

Motivoi
Koulun kehittämisessä teot tulevat ensin, mutta teoista täytyy kertoa tarinoita, jotta muutos nytkähtää liikkeelle. Harjoita kykyäsi kertoa inspiroivia ja oivalluttavia tarinoita, koska ne saavat henkilöstön toimimaan. Tarinoilla saa siirrettyä muutoksen siemenet ihmisten mieliin ja muutos voi alkaa. 

Perustele
Koulun toimintakulttuurin uudistumiselle tulee olla selkeät perusteet. Muutostarve voidaan parhaiten perustella luomalla visio halutusta tulevaisuudesta. Vasta sitten kun työntekijät tietävät, mitä muutoksella tavoitellaan, he sitoutuvat siihen. 

























Kehitä yhdessä
Tämän päivän rehtori enää harvoin johtaa koulua yksin. Työntekijöitä otetaan aktiivisesti mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon ja näin saadaan aikaan sitoutumista ja motivaatiota. Rohkaise siis yhteistyöhön, rakenna tiimejä ja anna myös muille vastuuta ja valtaa.

Luo positiivisuutta
Huolehdi koulun myönteisestä ilmapiiristä. Positiivisuus helpottaa uuden luomista ja lisää kiinnostusta oppimiseen. Rehtorin asema on luonnollisesti keskeinen, sillä sen positiivisuus toimii roolimallina koko henkilöstölle. Innostavuus, energisyys ja myötäeläminen tarttuvat.

Kunnioita 
Hyvä rehtori kohtelee jokaista työntekijää kuin tämä olisi koulunsa tärkein ihminen. Ihmisiä voi kunnioittaa aina ja kaikessa, vaikka olisikin heidän kanssaan eri mieltä, puhuisi suoraan ja joutuisi tekemään myös ikäviä päätöksiä ja muutoksia.  




















Kuuntele ja keskustele
Mitä enemmän ympärillämme on epävarmuutta ja monimuotoisuutta, sitä enemmän tarvitsemme yhteistä keskustelua. Koulussa hyvä dialogi ylläpitää eteenpäin menevää ajattelua ja toimintaa. Dialogin toteutumiseksi kaikille pitää antaa tilaa ja mahdollisuus kertoa ajatuksiaan. Tee kehittämistyötä yhteisöllisesti ja  luo keskustelukulttuurista avointa ja läpinäkyvää.

Reflektoi
Hyvä rehtori on nöyrä ja valmis kehittymään koko ajan. Rehtori voi kehittää omaan persoonallisuuteen liittyviä taitoja. Reflektointi on tutkistelevaa vuoropuhelua oman itsensä kanssa, oman toiminnan kriittistä tutkistelua. Se on omien kokemusten uudelleen arvioimista, joka voi auttaa näkemään asiat, tilanteet ja oma itsensä uudella tavalla tai uudesta näkökulmasta.

Mitä muuta listaan lisäisi?


"Kun ihminen saa vastuuta, häneen uskotaan ja häntä tuetaan sopivasti, niin jokainen meistä leimahtaa liekkeihin."— Makke Leppänen