Valon kajo

Valon kajo

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Aivojen hyvinvointi

Katsoin viikonloppuna Yle Areenalta kolmiosaisen ohjelmasarjan Aivot uuteen kuosiin sekä kanadalaisen tiededokumentin Itseohjautuvat aivot. Tämä postaus niiden seurauksena. 

Aivojen kuviteltiin kauan jäävän staattiseen tilaan, kun ihminen aikuistuu. Neurobiologian alueella on tehty kuitenkin löytöjä, joista merkittävin on neuroplastisuus. Aivojemme neuroplastisuudesta tiedetään tänä päivänä jo paljon. Tiedämme, että saamamme toistuvat virikkeet voivat näkyä aivojen rakenteiden tasolla. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että aivot muuttuvat koko ajan; ei vain toiminnallisesti vaan myös rakenteellisesti – kokemusten, ja erityisesti toistuvien ja pitkään jatkuvien kokemusten myötä.  Tutkimusten mukaan jopa 70% aivojen kytkennöistä muuttuu päivittäin. 





























Yleisesti on luultu, että aivosoluja olisi rajallinen määrä, mutta asia ei kuitenkaan ole ihan niin. Neurogeneesin nimellä tunnettua uusiutumista tapahtuu esimerkiksi tärkeässä aivojen osassa hippokampuksessa, joka säätelee muistia, tunteita ja oppimista.Toisin kuin aiemmin uskottiin, aivoilla on kyky neurogeneesiin. Aivoissa voi syntyä uusia neuroneita eli aivojen hermosolujen määrä voi lisääntyä elämän aikana. 

Mitä tamä tuo tullessaan kouluihin? Käytännön haasteista esimerkiksi aivojen hyvinvoinnin tukemisen kouluissa. Koska kokemukset ja harjoitus muovaavat aivoja läpi elämän, on tärkeä tietää enemmän siitä, miten kognitiivisia taitoja, kykyjä, kuntoa ja henkistä hyvinvointia voi tukea. Stressi, uni, tila, tehtävien ja ajan hallinta sekä luovuus ovat erittäin tärkeitä tekijöitä kun rakennetaan ihanteellisia oppimisolosuhteita. 





































Tämä tuo myös haasteita oppimiseen. Esimerkiksi joidenkin tutkimusten mukaan älykännykkä saattaa heikentää intuitiivisten ajattelijoiden ajattelua. Kännykän käyttäjät ulkoistavat ajatustyötään tekemällä hakuja jopa sellaisissakin asioissa, jotka he tuntevat entuudestaan tai saisivat helposti selville ilman puhelintakin. Kun he välttelevät omien aivojen käyttöä, heidän ajattelukykynsä laiskistuu, vihjaa kanadalaisen Waterloon yliopiston tutkimus. 

Siis samaan aikaan kun teknologian kehittyminen avaa hienoja mahdollisuuksia, se on myös terveysuhka, jos annamme laitteiden ja teknologian hallita itseämme sen sijaan, että me hallitsisimme niitä. Aivojen hyvinvoinnin yksi kulmakivi onkin aivojen suojelu liioilta hermoärsykkeiltä.  Mitä vielä aivojen hyvinvointi sisältää:

  • Aivoille monipuolisesti kognitiivisia ärsykkeitä. Esimerkiksi älypelejä, ristikoita, sudokua, tetristä, uuden kielen opettelua jne.
  • Käsillä tekeminen palauttaa ajattelun rasituksista.
  • Rutiineista poikkeaminen stimuloi uusia hermoyhteyksiä esim. hampaiden peseminen toisella kädellä.
  • Yksikin pieni mindfulness-harjoitus muuttaa aivoja. Tutkimuksissa on todettu, että jo kahdeksan viikon meditaatioharjoitukset saivat aikaan selviä muutoksia koehenkilöiden muistia, itsetietoisuutta, empatiaa ja stressiä käsittelevissä aivojen osissa.
  • Aivojaan kannattaa hoitaa soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Musiikillinen osaaminen voi saada aikaan pysyviä toiminnallisia muutoksia tavassa, jolla muusikot hahmottavat ja prosessoivat musiikkia neuraalisella tasolla.
  • Liikunnalla treenaat aivojasi entistä parempiin suorituksiin keskittymisen ja muistamisen saralla. 
  • Aivot tarvitsevat unta – unen aikana aivoissa tapahtuu koko ajan.


Se mihin kohdistamme 

huomiomme, kasvaa suuremmaksi elämässämme. -Maharishi-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti