Valon kajo

Valon kajo

tiistai 12. toukokuuta 2015

Vierailu Gladsaxessa Tanskassa

Kuntamme reksiporukka teki vierailun huhtikuussa ystävyyskuntaammme Gladsaxeen. Gladsaxe on Kööpenhaminan vieressä sijaitseva kunta. Kunnassa on noin 65 000 asukasta.



 Rohkeasti kohti uudistusta


Aloitimme päivämme Gladsaxen kunnanvirastolta, jossa kuulimme Tanskan koulu-uudistuksesta sivistysjohtajan kertomana. Tanskassa oppivelvollisuus kestää kymmenen vuotta ja tulee voimaan sinä kalenterivuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta. Tanskassa on sekä julkisia kouluja että yksityisiä. Ongelmana on, että monet vanhemmat laittavat lapsensa mielummin yksityiskouluun, koska julkisilla kouluilla on varsin huono maine. Tästä syystä Tanskan hallitus muutama vuosi sitten aloitti suuren koulu-uudistuksen, jonka tavoitteena oli parantaa julkista peruskoulua. 

Koulu-uudistuksen tavoitteena oli, että jokaisen oppilaan koulupäivä muuttuu:
  • Haluttiin tehdä koulupäivästä pidempi mutta vaihtelevampi. 
  • Päädyttiin kiinittämään huomiota oppimisympäristöön ja työrauhaan. 
  • Lisättiin koulupäivään enemmän liikuntaa ja toiminnallisuutta. 
  • Haluttiin tehdä opetuksesta laadukasta. 
  • Lisättiin tunteja tanskaan ja matematiikkaan. 
  • Päätettin aloittaa englannin kielen opetus jo ensmmäisellä luokalla.
  • Otettiin uusia aineita mukaan, kuten käsityö ja muotoilu ja ravitsemustieto. 
  • Haluttiin tehdä koulusta avoin ympäröivään yhteiskuntaan. 
  • Haluttiin vahvistaa vanhempien  ja oppilaiden osallisuutta.



















Uudistus oli voimakkaassa vastatuulessa, sillä opettajajärjestöt vastustivat mm. kokonaistyöaikamallia. Opettajien kokonaistyöaikamallissa opettajan opetusvelvollisuudeksi määriteltiin 19 opetustuntia ja työpäivien määräksi 215 päivää, oppilaiden koulupäivien ollessa 200 päivää. Ennen lukuvuoden alkua opettajat suunnittelevat sekä valmistelevat materiaaleja lukuvuoden tarpeisiin. Siihen on varattu kaksi viikkoa aikaa. Opettajan tulee tehdä koululla tuntien valmistelut. Fyysisesti koululla tulee olla 40 tuntia viikossa ja lisäksi on kolmen tunnin ”luottamusaika” viikossa, jolloin saa olla joko koulussa tai kotona suunnittelemassa tunteja, korjaamassa kokeita tms. Jokainen opettaja kuuluu johonkin koulun tiimiin. 

Vaikutteita Kanadasta ja Uudesta Seelannista


Gladsaxessa koulu-uudistukseen lähdettiin rohkeasti. Ne rehtorit, jotka eivät sitoutuneet uuteen linjaukseen, siirrettiin muihin tehtäviin.  Vaikutteita koulu-uudistukseen haettiin mm. Kanadasta ja Uudesta Seelannista. John Hattien  "Visible learning" tuli Gladsaxenin koulujen kivijalaksi. Ajattelutavan mukaan omaa työtään tutkiva opettaja kehittää työtään oppimisen tuloksista käsin. Opettaja, joka valitsee käytänteensä tutkimusperusteisesti - ei sen mukaan, mikä on hänestä itsestään kivaa. Lue lisää.

















Joustavuus, avoimuus ja vuorovaikutus


Tutustuimme Gladsaxenissa upouuteen Bagsvaerdin kouluun, jossa rehtori Per Ungfelt ja 0-3 luokkien apulaisrehtori Rikke Holsteen esittelivät meille koulua. Huomionarvoista muuten oli se, että koulussa on peräti neljä apulaisrehtoria: kaksi apulaisrehtoria, jotka vastaaavat luokkatasoista, kaksi apulaisrehtoria, joilla on vastuullaan koulun kehittäminen mm. tietotekniikka ja hankkeet ja yksi taloudesta vastaava apulaisrehtori. Kellään apulaisrehtoreista ei ole opetusvelvollisuutta. Lisäksi koulussa toimii kolme koulusihteeria. Koulussa oli reilut 700 oppilasta.  Opetushenkilökunta muodostuu opettajista ja pedagogeista. Pedagogit työskentelevät pääasiallisesti luokkatasoilla 0 – 3 tehden kiinteää yhteistyötä opettajan kanssa

Bagvaerdin koulussa ei näkynyt missään perinteisiä luokkahuonerivejä. Joustavuus, avoimuus ja vuorovaikutuksen edistäminen näyttivät olevan arkkitehtuurin avainsanoja. Joustavuus näkyi erilaisina ja eriytyneinä tiloina ja etäisyyksinä eri tilojen välillä. Kotipesiä rajasivat kaarevat seinät, hyllyrivistöt ja pöytäryhmät. Tilat olivat valoisia ja avaria, mutta luokkahuoneet melko pieniä. 


















Pitkät työskentelyjaksot


Koulun päiväjärjestys oli tuplatuntien täyttämä. Päivä alkoi kello 9 ja oppitunteja on kello 11.00 saakka. Aamupäivän tunnit sisälsivät pääasiassa akateemisia aineita. Sitten oli tunnin mittainen ruokatunti ja kello 12-14 alkoivat taito- ja taideainepainoitteiset oppitunnit. Tuntien lomassa oppilaat kävivät välillä välitunnilla. Välitunnit olivat myös tavoitteellisia ja kehittäviä. Keskitetty valvonta oli järjestetty ruokatunnille, muut valvonnat hoituivat oman opettajan tai tiimin valvontavuoroin.

Suurimpia eroja suomalaiseen koululaitokseen verrattuna on se, ettei oppilailla ollut maksutonta kouluruokailua. He pystyivät tilaamaan pientä maksua vastaan lämpimän ruoan, joka tuodaan kouluun.  Ruoka annosteltiin kertakäyttösiin rasioihin. Ruokalassa  ei näkynyt valvojia missään, mutta tunnelma oli silti varsin leppoisa. Osa söi lippalakki päässä:)

Erityisopetus järjestettiin omassa luokassa samanaikaisopetuksena. Joskus harvoin erityisopettaja poimi oppilaita omaan tilaansa oppitunnin ajaksi. Sen sijaan varsinaiset erityisluokkia Bagsvaerdin koulussa ei ole, vaan ne sijaitsevat erillisissä erityiskouluissa muualla.

Skolereform giver jobs i byggeriet


iPad opetuksessa


Jokainen Bagsvaerdin koulun oppilas sai vuosi sitten  oman iPadin. Pääsimme seuraamaan englannin oppituntia, jonka aiheena oli Australia.  Tunnin alussa opettaja pyysi oppilaita listaamaan iPadille asioita, joita he jo tietävät aiheesta. Oppilaat ottivat hyvin tottuneesti iPadin käteensä ja ryhtyivät työhön. Sen jälkeen lähdettiin ulos kiertämään koulua niin, että parin kanssa vaihdettiin käsitteitä englanniksi. Kun vastaan tuli toinen pari, pareja vaihdettiin. Mekin pääsimme tähän mukaan. Oppilaat olivat hämmästyttävän sosiaalisia ja keskustelevia ja he tekivät juuri sitä, mitä pyydettiin. Kysyin eräältä parilta koulukirjoista. Kaikki oppikirjat ovat sähköisenä paitsi matematiikka. Oppitunti jatkui käsiteiden yhteenvedolla ja taas tehtiin pieni liikkuva tauko rytmileikein. Toiminnallisuutta oli runsaasti. Yleisesti voi sanoa, että oppilaat näyttivät olevan erittäin motivoituneita, oma-aloitteisia ja aktiivisia. 


Rubrics -arviointi


Koulun rehtoreiden mukaan arvioinnin visualisointi helpottaa oppilasta hahmottamaan eri osaamisalueita. Siksi koulun oppilaat ottivat vastuuta omasta opiskelustaan mm. Rubricsin kautta. Rubrics on arviointijärjestelmä, jossa opetettavan aiheen osaamisalueet pilkotaan tavoitteisiin eriasteisesti mm. värien mukaan. Rubrics -arviointia voidaan toteuttaa monella tavalla mutta siinä on oltava aina kolme yhteistä asiaa:
  • opittavan aiheen osa-alueet
  • opittavan aiheen kriteerit
  • tavoitetasot (värit tai skaala 1-4)
















Lopuksi


Bagsvaerdin koulussa toteutetaan yhteisöllisyyttä mm. yhteisenä aamunavaustilaisuutena, jossa eri luokka-asteet kokoontuvat laulamaan, osallistumaan opetukseen ja lopuksi leikkimään yhdessä. Me saimme seurata 0-2 luokkien esityksiä. Henkilökunnan keskinäiset suhteet olivat hyvin leppoisat ja luontevat. Koulussa vallitsi mukava työilmapiiri, joka lähti koulun johdon toiminnasta ja käyttäytymisestä.

Yhteisöllisyys tulikin esille koulussa selkeämmin kuin suomalaisessa koulussa. Oppilaista oli helppo havaita, että he olivat tottuneet tekemään ryhmätöitä. Kanssakäyminen kaikkien ihmisten kesken oli hyvin luontevaa ja tasaveroista. Pidin myös Rubrics -arvioinnista ja pohdin sen soveltamista suomalaisessa koulussa. 

Oppituntia seuratessa kuitenkin tuntui, että Suomessa opetetaan "tehokkaammin". Suomessa tehdään yhden tunnin aikana paljon enemmän kuin mitä tässä Bagsvaerdin koulussa tehtiin. Onko tämä hyvä asia, sitä en tiedä. Kumpi on parempi - se, että oppilaat oppivat tunne- ja vuorovaikutustaitoja vai se, että sisältöä on runsaasti ja paljon? 

Opettajien palkkaus perustuu Suomessa pääosin opetustunteihin. Tällä tavalla ei oteta huomioon muita tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi oman ammattitaidon kehittämiseen, koulun kehittämishankkeisiin, opettajien yhteiseen toimintaan tai mentorointiin. Kokonaistyöajassa tunnustetaan koulussa tehtävä kehittämistyö merkittäväksi osaksi opettajien työtä ”luokkaopetuksen” rinnalla.

Sain Tanskasta mukaani aimon annoksen välitönsä tunnelmaa. Tanskalaisilla on iloinen elämänasenne, vahva itsetunto ja hyvä oman elämän hallinta.