Valon kajo

Valon kajo

lauantai 15. elokuuta 2015

Apulaisrehtori: rehtori vai apulainen?

Peruskouluissa  esimiesasema on keskitetty pääasiassa rehtorille. Vasta viime vuosina päätösvaltaa on delegoitu myös virka-apulaisrehtoreille. Perusopetuksessa toimivien apulaisrehtoreiden vaikutus on laaja. Apulaisrehtoreista on tullut erottamaton ja välttämätön osa koulujen johtamisjärjestelmää. Apulaisrehtorin nimike  sekoitetaan usein vararehtoriin ja heidän asemansa on epäselvä. Myös virka-apulaisrehtori ja apulaisrehtori sekoittuvat hyvin usein toisiinsa. 



Apulaisrehtorin rooli on hyvin monisäikeinen.  Tyypillisesti heille on delegoitu koulun arjen asioita. Ja hyvin usein apulaisrehtori työskentelee ns. harmaalla alueella.  Hänellä on omia vastuualueitaan, joista hänen tulee vastata itsenäisesti, mutta toisaalta rehtori vastaa viime kädessä kaikesta koulun toiminnasta. Haasteena on tehdä itsenäistä työtä, muttei voi  kuitenkaan tehdä kaikkea siten kuin haluaisi. Apulaisrehtorin voi olla siksi haastava saada luonteva rooli ja asema työyhteisössä. Hyvin usein he jäävät  rehtoreiden ”varjoon”, apulaisrehtori toimii ikään kuin kulissien takana varmistaakseen kouluarjen sujumisen.

Apulaisrehtorin ja rehtorin  keskinäinen toiminta ja työntekijöille mahdollisimman selkeäsi kerrotut työnkuvat auttavat apulaisrehtoria saamaa sopivan aseman työyhteisössä. Lisäksi jaetun johtajuuden malli sopii hyvin koulun johtamiseen. Koulun rehtorin ja apulaisrehtorin johtajuuden mallia voisi kuvata käsitteellä yhteinen johtajuus tai työparijohtajuus.





































Yhteinen johtajuus on koulun johtajuuden jakautumista horisontaalisesti samalla organisaation tasolla olevan ja samaa koulua johtavan apulaisrehtorin kanssa. Yhteisessä johtajuudessa toteutuvat jaetun johtajuuden molemmat näkökulmat eli sekä rehtorin tehtävien ja vastuiden jakautuminen että yhteiseksi tekemisen prosessi. Yhteiseksi tekemisen prosessissa korostuvat dialogisuus ja uuden yhteisen todellisuuden rakentaminenJotta  rehtorin ja apulaisrehtorin yhteinen johtajuus voisi olla mahdollista, siihen on panostettava ja sitä on kehitettävä. 

Haasteet ja kehittämisen kohteet voisi kiteyttää muutamaan tärkeään kohtaan: 


1. Johtorooleissa toimivien on tunnettava toisensa ja pystyttävä luomaan luottamuksellinen vuorovaikutussuhde.

2. Työparijohtajuudesta ja siinä toteutettavasta toiminnasta on saatava aikaan osapuolten kesken riittävän yhteinen näkemys, joka voidaan kiteyttää johtajuussopimukseksi.

3. On kehitettävä ja sovittava menettelytavat ja ja tarvittaessa myös rakenne ja roolit, joilla molemmat rehtorit yhdessä johtavat työpareina johtavat koulua.

4. Hyvillä työpareilla on yhteinen aallonpituus, mutta hauskanpito ei ole itsetarkoitus.

5. Hyvä työparityöskentely edellyttää toisen kuuntelemista ja kunnioittamista. On hyvä kysyä itseltään, pystyykö tarvittaessa toimimaan toisen alaisena.


”Jos toinen olisi ylivertainen ja pystyisi ratkaisemaan kaikki asiat,  ei tällaistä johtamista olisi luotu. On kuitenkin nähty, että yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Se on pari." 

-Hannu Vaajoensuu-